sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Viikonlopputouhuja.

Mun perjantai ilta oli super-extreme... menin nukkumaan 20.15 ja lauantai aamuna heräsin pirteänä ilman kellon soittoa 6.30! Ihan säikähdin kun niin pitkään nukuin, normaalisti kun silmät aukeaa itsestään viimeistään 5.00 joka aamu. Loistavaa siis että unta riitti.

Suunnattiin Saaran kanssa Heurekaan body worlds -näyttelyyn. Tosi mielenkiintoista ja outoa että ne tyypit ja lihakset ja kudokset ja kaikki oli oikeita. Kuitenkin kun kaikki näytti ihan muovilta vaan... (valokuvaushan siellä oli kielletty...)

Ihan oikea tyyppi tuokin. Lainelautailija!

Siellä pääsi myös verenpainetta mittaamaan ja todisteaineisto kertoo ettei verenpaineet vaivaa...

Aika hyvä :D
Kun sitten aikanaan päästiin takaisin kotinurkille niin mentiin syömään. Saara pähkäili söisikö etanoita vai ei... mä yllytin kun toinen on niistä lieroista haaveillut jo pitkän aikaa. Tilasihan se ne etanat, sillä ehdolla että mä syön yhden niistä :O Jaaaaaaiks! 
Söin mä, tai laitoin suuhun ja silmät kiinni yritin toveria pureskella ja nopeasti sitten nielaisin. Ei se örkki maistunut oikein millekkään, koostumus vaan oli ällö! Musta ei taida etana-fania tulla... se etana olevinaan tuntuu mun kurkussa vieläkin. Mutta hei, taas yhtä kokemusta rikkaampi! 
Se mikä oikeesti oli hyvää, oli lohiperhonen, peruna-pinaattimuussilla, kanttarellikastikkeella ja rehuilla :P
Mä en ennen ole ollut sienienkään ystävä mutta nyt piti ihan myöntää että hyvää oli! 

Lauantai oli jumppailu vapaa päivä!

Tänä aamuna olin jo tuttuun tapaan viiden aikaan hereillä ja kerkesin jatkaa lauantaina aloitettua vaatehuoneen siivous hommaa. 
Ennen kahtatoista roikuin jo kuntosalin ovenkahvassa odottamassa milloin ovet aukeaa. Oli tärkeä tehtävä suoritettavana! Pientä kisailua ilmassa, tervehenkistä sellaista. Saara kiskoi yksi päivä tunnin menemään sillä luikkarilla ja piruillessaan laittoi mulle viestillä kuvan kun tunti komeili mittarissa, enkä mä päässyt paikkaamaan tilannetta kun oli töissä. Tänään oli sopiva kolo korjata tilanne :) 

Hah! 

Voin tietty paljasta ettei se ihan noin vaan toi tunti tolla laitteella ja yksin vielä mutta kun huomaat että vartti on matkaa siihen että "kisa" on voitettu niin menikin ihan siivillä ne vikat minuutit. Wihii!
Ja toki kuva saman tien Saaralle ;)

Ton tempauksen jälkeen oli ruoka-aika. Söin ja lähdin lenkille Suvin kanssa. (Lenkkeilytakki piti lainata kirppisvaate pinosta kun ei ollutkaan talvitakin lisäksi muita jäljellä.) Kivaa oli pitkästä aikaa parantaa maailmaa vähän eri vinkkelistä kun yleensä...

Kuvakulmat kohdillaan...

Sinne päin sitten :)

Reipas tunti kului ihan itsestään, jälkkäriksi vielä hyvät teet ja naurut. Siitä sitten hyvillä mielillä taas vaihteeksi syömään :P

Välillä kyllä tuntuu etten mä muuta tee kun syö koko ajan. Kelpaa tietty mulle ettei tarvi pelkkiä kynsiä pureskella. Huomennahan vaaka kertoo sitten ollaanko oikeilla jäljillä evästelyiden kanssa. Tai sitten se vaaka ei kerro koko totuutta kun tuota rautaa on tullut kuitenkin nostettua ja ne lihakset sitä nestettä kerää...turha sitä on arpoa. Sentit pienenee joten se on tärkeintä kuitenkin. Ja mä luotan mun koutsiin joten mikään ei voi mennä vikaan :)

Ja joo, huomenna lähtee kirppiskamat tuolta pöydältä. Koko läjä on vailla hintalappuja vielä joten nyt niiden kimppuun!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti