maanantai 10. kesäkuuta 2013

Sekavia kriiseily ajatuksia.

Tekis niin kovasti mieli kirjoittaa jotain mutta päässä lyö tyhjää... kokeillaan silti :D

Tänään on jumpattu olkapää-hauis-ojentaja-osasto hyvällä fiiliksellä.

Periaatteessa kaikki on hyvin, projekti etenee H-I-T-A-A-S-T-I mutta varmasti. Voi myös olla että homma etenee hitaasti vain mun oman kriiseilevän mielen mielestä.

Nykyään en hetkeäkään epäile että jokin voisin tässä mennä pieleen, kysymys taitaa olla siitä että mua vaan kauniisti sanottuna ottaa päähän kun toi maha näyttelee niin suurta osaa tässä kropassa.
Maha estää pukemasta kivoja vaatteita ja sopivia housuja. Jaloista ja persuksista sopivat housut on mahasta pienet ja mahasta sopivat housut on persuksista ja jaloista isot. Hartoista sopivat paidat on mahasta pienet jne.

Voi myös olla että mä itse kiinnitän tuohon röllykkään eniten huomiota ja korostan sitten tyhmyyksissäni mahan kokoa entisestään kaiken maailman teltta-paidoilla :O

Nää on tietysti taas niitä fiiliksiä joita tulee ja menee ja jotka varmasti kuuluu asiaan!

Tämä on jotenkin rauhallisempaa kriiseilyä kuin koskaan ennen ja loppujen lopuksi en taida osata sanoittaa tän hetken fiilistä niin hyvin, että siitä saisi mitään järkevää asiaa :D

Kaikesta huolimatta tai juuri sen takia...

...elämä on ihanaa kun se oikein oivaltaa ;)

Herkku iltapalaa: puddingia, mustikoita ja mantelilastuja :P

4 kommenttia:

  1. Miten se tuntuukin aina itsestä, että edistys on maailman hitainta. Vaan kurkkaa kuvia! Ei se oo! :) Ja kyllä me ne röllykätkin vielä nitistetään prkl!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu maharöllykät saa kyytiä, siitä ei ole epäilystääkään :D

      Olisi aika mukava katsella itseään joskus vieraan silmin, josko sitä tosiaan näkisi itsensä erikokoisena kuin nyt?!

      Poista
  2. Niin se vaan täälläkin, että ei niistä omista pienistä (ja joskus suuristakaan) osaa iloita kun vaan tuijottaa niitä omaan silmään käyviä epäkohtia. Tsemppiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä Mirkka <3

      Ehkä me ajan kanssa opitaan näkemään enemmän niitä hyviäkin puolia?!

      Poista